IP/09/ 1112 Bryssel 10. heinäkuuta 2009 Kuinka taajuusylijäämä muutetaan kuluttajien hyödyiksi ja jopa 50 miljardin euron talouskasvuksi? Siirtyminen analogisista digitaalisiin televisiolähetyksiin Euroopassa vapauttaa radiotaajuuksia uusille palveluille. EU:lla on hyvät valmiudet hyötyä muutoksen tuomasta taajuusylijäämästä: Saksa, Suomi, Luxemburg, Ruotsi, Alankomaat, Belgia (Flanderin alue) ja suuri osa Itävaltaa ovat jo lopettaneet maanpäälliset analogiset televisiolähetykset ja muut EU-maat seuraavat perässä vuoteen 2012 mennessä ( IP/09/266 ). Myös Yhdysvalloissa siirryttiin 12. kesäkuuta digitaalisiin televisiolähetyksiin. Siirtymän tarjoaman potentiaalin täysi hyödyntäminen on EU:n televiestintäpoliittisen asialistan kärjessä, koska vapautuvien taajuuksien kautta on mahdollista tehostaa viestintää ja audiovisuaalisen sisällön saantia. Taajuuksien tehokas hyödyntäminen tuo myös mittakaavaetuja ja parantaa EU:n kilpailukykyä lisäämällä innovointia laitteiden ja langattomien palvelujen alalla ja helpottamalla mobiililaajakaistan saatavuutta. Komissio käynnisti tänään kuulemisen voidakseen määritellä, kuinka EU:n tason yhteistyötä voitaisiin parantaa tämän ainutlaatuisen tilaisuuden hyödyntämiseksi. Kuulemisprosessi päättyy 4. syyskuuta 2009. "Taajuudet vapautuvat kriittisellä hetkellä nyt kun haluamme liittää Euroopan jokaisen kolkan nopeaan laajakaistaan, varmistaa huippulaadukkaat televisiolähetykset ja laajentaa kuluttajille tarjottavien langattomien palvelujen valinnanvaraa tulevaisuudessa,” totesi EU:n tietoyhteiskunta- ja mediakomissaari Viviane Reding. ”Tämä kaikki onnistuu vain, jos Euroopassa pystytään sopimaan koordinoidusti taajuuksien mahdollisimman tehokkaasta käyttämisestä. Tekemistämme valinnoista riippuen taajuusylijäämän hyötypotentiaali voi kasvaa miljardeilla euroilla. Ennen kuin viimeistelemme ehdotuksemme, haluamme tietää, mitä suuri yleisö, televisioyhtiöt, matkaviestintäoperaattorit ja muut markkinatoimijat näistä valinnoista ajattelevat.” Vapautuneilla taajuuksilla voidaan siirtää tietoa pitkiä matkoja ja rajojen yli, joten yhden jäsenvaltion niistä tekemät päätökset vaikuttavat satojen kilometrien päähän. Ilman koordinointia tämän arvokkaan resurssin käyttö ei välttämättä onnistu mahdollisimman tehokkaasti, ja jotkin palvelut eivät ole saatavissa osissa Eurooppaa tai joitakin jäsenvaltioita. Suurin osa taajuusylijäämän tuomasta kasvupotentiaalista liittyy kuluttajien massamarkkinoiden palveluihin niin television kuin mobiililaajakaistankin alalla. Sen varmistaminen, että sama laite toimii samoilla taajuuksilla koko EU:ssa, tarjoaa huimat mahdollisuudet taloudellisiin hyötyihin. Tämä tuo huomattavia mittakaavaetuja laitevalmistajille ja painaa hintoja alaspäin, mikä puolestaan synnyttää kuluttajakysyntää ja parantaa näiden palvelujen saavutettavuutta. Toimiva Euroopan tason koordinointi lisäisi taajuusylijäämän taloudellista potentiaalia ylimääräisellä 20–50 miljardilla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Pitkällä aikavälillä EU:n tason tiiviillä koordinoinnilla voitaisiin vuoden 2015 jälkeen yltää vielä 30 miljardin euron lisähyötyyn. Vuoteen 2012 mennessä digitaalitelevisio on kokonaan korvannut analogiset lähetykset ja monet jäsenvaltiot haluavat päästä pikaisesti hyödyntämään langattomia ratkaisuja laajakaistan tarjoamiseksi kaikille ja kaikkialla. Tämän vuoksi EU-maiden on nyt kiireellisesti sovittava yhteisestä lähestymistavasta. Komissio ehdottaa EU:lle yhteistä etenemissuunnitelmaa, jossa vahvistetaan tänään alkaneessa kuulemisessa kaavaillut yhteiset ja koordinoidut toimet. Jotta sääntelyviranomaisille ja yritysmaailmalle voitaisiin yhtä lailla turvata selkeä ja ennakoitava sääntely-ympäristö taajuusylijäämän hyödyntämiseksi mahdollisimman tehokkaasti, komissio kaavailee myös suunnitelmaa 800 MHz taajuusalueen käytön yhdenmukaistamisesta. Tämä taajuusalue soveltuu erityisen hyvin mobiililaajakaistan seuraaville sukupolville. EU:n etenemissuunnitelmassa hahmoteltaisiin taajuuksien koordinoinnin hyödyt, mutta jätettäisiin jäsenvaltioille riittävästi liikkumavaraa paikallisten ja kansallisten erityispiirteiden huomioimiseksi esimerkiksi televisiotoiminnan suhteen. Etenemissuunnitelma lisäisi myös taajuuksien yleistä saatavuutta verrattuna siihen, mihin jäsenvaltiot pystyisivät yksin toimiessaan, ja mahdollistaisi edullisemmat ja yhteentoimivammat palvelut. Komissio esittelee lopullisen ehdotuksen mahdollisimman pian kuulemisen jälkeen. Taustaa Analogiset televisiolähetykset ovat vieneet suuren osan taajuusspektristä. Digitaaliset televisiolähetykset käyttävät taajuuksia paljon tehokkaammin, minkä vuoksi taajuuksia vapautuu nyt uuteen käyttöön. Juuri näiden taajuuksien vapautuminen herättää erittäin paljon kiinnostusta, sillä niillä signaalien kantama on erittäin pitkä ja laitteita voidaan helposti käyttää sisätiloissa. Tämän johdosta näillä taajuuksilla on televisioyhtiöiden lisäksi paljon muitakin ottajia. Komissio antoi marraskuussa 2007 tiedonannon , jossa käsiteltiin taajuuksien EU-tason koordinoinnin tarvetta ja mahdollisia toteuttamistapoja. Tänään alkanut kuuleminen on sen keskeinen jatkotoimenpide. Tätä ennen komissio on keskustellut aiheesta kansallisten sääntelyviranomaisten ja sidosryhmien kanssa, ja meneillään on sosioekonominen selvitys taajuusylijäämän erilaisten käyttöskenaarioiden mahdollisista vaikutuksista. Taajuusylijäämää koskeva tänään alkanut kuuleminen: http://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/radio_spectrum/topics/reorg/pubcons_digdiv_200907/index_en.htm Tietoja Exploiting the Digital Dividend ‑tutkimuksesta (tekijät: Analysys Mason, DotEcon ja Hogan & Hartson, julkaistaan syyskuussa): http://www.analysysmason.com/EC_digital_dividend_study Jäsenvaltioiden tietoja digitaalitelevisioon siirtymisestä: http://ec.europa.eu/information_society/policy/ecomm/current/broadcasting/switchover/national_plans/index_en.htm Komission tiedonanto taajuusylijäämästä: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52007DC0700:FI:NOT Komission tiedonanto analogisista lähetyksistä digitaalisiin lähetyksiin siirtymisen nopeuttamisesta: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52005DC0204:FI:NOT SPEECH/09/336