IP/09/1187 Bryssel 24. heinäkuuta 2009  Eurooppalaisista 72 % kohdistaa EU:hun suuret odotukset t yöttömyyden lieventämisessä   Tänään julkaistun uuden kyselytutkimuksen mukaan 61 prosenttia eurooppalaisista odottaa talouskriisin vielä pahentavan työttömyyttä. Kolmasosa työssäkäyvistä on hyvin huolissaan työpaikkansa puolesta kriisitilanteessa, mutta 72 prosenttia uskoo EU:n voivan vaikuttaa myönteisesti uusien työtilaisuuksien syntyyn ja työttömyyden torjuntaan. Kolmasosa tuntee Euroopan sosiaalirahaston – tärkeimmän välineen, jolla EU panostaa työntekijöihin ja auttaa heitä säilyttämään työpaikkansa.  ” Tutkimuksen tulos ei yllätä. Eurooppalaiset ovat ymmärrettävästi huolissaan siitä, kuinka talouskriisi vaikuttaa heidän työpaikkoihinsa ja perheisiinsä”, totesi työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioista vastaava komissaari Vladimír Špidla. ”Juuri tämän vuoksi EU ryhtyi toimiin jo kriisin alkuvaiheessa lieventääkseen työpaikkoihin kohdistuvia vaikutuksia. Olemme vasta ottaneet käyttöön omaa yritystoimintaa aloittaville myönnettävät mikroluotot sekä ehdottaneet Euroopan sosiaalirahastosta seuraavien kahden vuoden aikana maksettavaa 100 prosentin rahoitusta työntekijöiden jatkokoulutuksen mahdollistamiseksi. Lisäksi EU on kehottanut jäsenvaltioita luomaan viisi miljoonaa oppisopimiskoulutuspaikkaa koulunsa päättäville nuorille. Toimenpiteillä autetaan eurooppalaisia säilyttämään työpaikkansa tai löytämään uusi työ, jos he joutuvat työttömäksi.”   EU:n saavutuksia työllisyyden edistämisessä pitää myönteisinä yli puolet (52 %) eurooppalaisista, ja määrä on selvästi suurempi yksittäisten alojen osalta. EU:n toimintaa pidetään myönteisenä koulutusmahdollisuuksien lisäämisessä (78 %), sukupuolten tasa-arvon edistämisessä (76 %), muiden syrjinnän muotojen torjumisessa (73 %) sekä työtilaisuuksien luomisessa ja työttömyyden torjumisessa (72 %).  Tutkimuksen mukaan noin 3,5 prosenttia työssäkäyvistä eurooppalaisista on menettänyt työpaikkansa talouskriisin johdosta, 24 prosentilla näin on käynyt työtoverille ja 36 prosentilla on työpaikkansa menettäneitä ystävä- tai perhepiirissään. Eniten työttömäksi jääneitä on Latviassa, Liettuassa, Espanjassa ja Irlannissa, ja verraten vähän työpaikkoja on kadonnut Luxemburgissa, Kreikassa ja Alankomaissa.  Kolmasosa (32 %) työssäkäyvistä eurooppalaisista on ”hyvin huolissaan” mahdollisuudesta, että he menettävät työpaikkansa tulevaisuudessa, ja vielä useammat pelkäävät kumppaninsa (38 %) tai lastensa (47 %) työpaikkojen puolesta. Kansalaisten huoli tulevasta on sitä suurempi, mitä enemmän työttömyys on maata koetellut.  Huolen taustalla on se, että vähintään kuusi kymmenestä eurooppalaisesta uskoo talouskriisin vielä syvenevän ja vain 28 prosenttia ajattelee pahimman olevan jo takana. Synkimpänä tilanne nähdään Baltian maissa (82 % latvialaisista, 76 % virolaisista ja 74 % liettualaisista uskoo kriisin seurausten vielä pahenevan). Joustavaa työsuhdeturvaa soveltavissa maissa tulevaisuuteen suhtaudutaan luottavaisemmin, ja 45 prosenttia ruotsalaisista ja 36 prosenttia tanskalaisista uskoo kriisin jo taittuneen.  Uutta työpaikkaa tarvitessaan useimmat vastaajat hakisivat entisenlaista työtä samalta paikkakunnalta tai mahdollisesti laajentaisivat etsintäänsä toiselle paikkakunnalle; he olisivat siis avoimempia muuttamaan uuteen paikkaan kuin ottamaan vastaan uudenlaista työtä. Noin yksi neljästä ilman työtä olevasta eurooppalaisesta sanoo ottavansa vastaan mitä tahansa työtä. Tämä tulos on pysynyt suurin piirtein ennallaan vuodesta 2006 asti. Enemmistö eurooppalaisista uskoo, että tärkeimmät ominaisuudet uuden työpaikan löytymisen kannalta ovat ammattikokemus ja koulutus ja niitä seuraa sopeutumiskyky.  Kaikkiaan kolmasosa (33 %) eurooppalaisista tuntee Euroopan sosiaalirahaston, joka on yksi tärkeimmistä kriisin seurauksena työpaikkansa menettäneitä tukevista EU:n rahoitusvälineistä. Rahasto tunnetaan parhaiten Slovakiassa (59 %), Portugalissa (58 %) ja Espanjassa (53 %) ja kaikkein heikoimmin Tanskassa (17 %). Kolmasosa niistä, joilta asiaa kysyttiin, piti rahastolle varattuja määrärahoja (noin 10 % EU:n talousarviosta) liian vähäisinä, ja vain viiden prosentin mielestä määrä oli liian suuri.  Raportti, tiivistelmä ja 27 maaprofiilia ovat nyt saatavilla.  Lisätietoja  Erityiseurobarometri nro 316: EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikka    http://ec.europa.eu/public_opinion/index_en.htm    Kriisin sosiaalisia vaikutuksia käsitellään Euroopan komission verkkosivustolla:    http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=736