IP/ 09/1333  Bryssel 17. syyskuuta 2009 Komissio ehdottaa lisätoimenpiteitä maitoalan tilanteen parantamiseksi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä  Maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava komissaari Mariann Fischer Boel antoi tänään yksityiskohtaisen selvityksen uusimmasta vaiheesta käynnissä olevassa komission kampanjassa, jonka tavoitteena on auttaa Euroopan unionin maidontuottajia selviämään nykyisestä markkinakriisistä. Euroopan parlamentille tänään esitetty toimenpidepaketti on jatkoa heinäkuussa laaditulle komission raportille, ja siinä tarkastellaan sekä lyhyen aikavälin toimenpiteitä että toimia, joilla maitoalan tulevaisuus saadaan turvattua pidemmällä aikavälillä. Komissio on jo aloittanut menettelyn, jossa jäsenvaltioiden sallitaan maksavan maidontuottajilleen väliaikaisesti enintään 15 000 euron suuruista tukea. Lisäksi se ehdottaa, että muilla maatalousaloilla käyttöön otetun kaltaista hätälauseketta olisi sovellettava myös maitoalalla, jotta markkinahäiriöihin pystyttäisiin tulevaisuudessa reagoimaan nopeammin. Jäsenvaltioiden kiintiöiden osto-ohjelmiin tekemillä muutoksilla varmistetaan, että ostettua kiintiötä, joka pidetään kansallisessa varannossa, ei lueta enää osaksi kansallista kiintiötä päätettäessä, peritäänkö maidontuottajalta lisämaksu vaiko ei. Jos lisämaksu peritään, ostettua kiintiötä vastaava osuus voidaan käyttää rakenneuudistukseen. Turvatakseen alan toiminnan pidemmällä aikavälillä komissio aikoo perustaa jäsenvaltioiden ja komission asiantuntijoista koostuvan työryhmän. Siinä tarkastellaan muun muassa maidontuottajien ja meijeriteollisuuden välisiä sopimussuhteita, maitoalan elintarvikeketjun toiminnasta laadittavan ja vuoden loppuun mennessä julkaistavan raportin tuloksia sekä maidon futuurimarkkinoiden mahdollisuutta.  "Tämä toimenpidepaketti perustuu lukuisiin toimiin, joita komissio on jo toteuttanut ja jotka näyttävät tuottavan tulosta", totesi maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava komissaari Mariann Fischer Boel. "Näyttää siltä, että maidontuottajien ahdinko alkaa pikku hiljaa hellittää. Sen vuoksi aion jatkossa toimia entistä päättäväisemmin varmistaakseni, ettei maitoalalla 'palata tulevaisuuteen' toiminnalla, joka olisi pitkällä aikavälillä vahingollista ja jättäisi maidontuottajat vaille minkäänlaista ennakoitavuuden tarjoamaa turvaa. Maatalouden terveystarkastuksen yhteydessä tehtyjen päätösten kääntäminen päälaelleen ei ole mahdollista eikä Eurooppa-neuvoston toiveiden mukaista. Olen varma, että tänään esitetyistä ideoista on maidontuottajillemme todellista ja konkreettista apua. Tässä yhteydessä on pohdittava myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä toteutettavia toimia, joiden suhteen Ranska ja Saksa ovat jo esittäneetkin rakentavia ideoita. Lyhyen aikavälin toimenpiteet: Komissio muuttaa lähiviikkojen aikana valtiontukisääntöjä siten, että jäsenvaltioiden sallitaan myöntävän maidontuottajilleen enintään 15 000 euron suuruista väliaikaista tukea talouskriisin vuoksi käyttöön otetun väliaikaisen valtiontukikehyksen puitteissa.  Maitoalaan sovelletaan tulevaisuudessa maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen 186 artiklaa, jonka mukaan komissio voi toimivaltansa nojalla toteuttaa pikaisesti väliaikaisia toimia markkinahäiriöiden tilanteissa.   Komissio ehdottaa muutoksia jäsenvaltioiden hallinnoimiin kiintiöiden osto-ohjelmiin. Jäsenvaltiot voivat rakenneuudistuksen toteuttamiseksi nykyisellään 'ostaa' kiintiön maidontuottajilta ja viedä sen kansalliseen varantoon. Kansallinen varanto luetaan osaksi jäsenvaltion kokonaiskiintiötä. Jos yksittäisten tuottajien kiintiö ylittyy mutta jäsenvaltion kokonaiskiintiö ei (kansallinen varanto mukaan lukien), maidon lisämaksua ei makseta. Komissio ehdottaa, että kansallisessa varannossa pidettävää ostettua kiintiötä ei luettaisi enää osaksi kansallista kiintiötä päätettäessä, peritäänkö lisämaksu vaiko ei. Jos lisämaksu peritään, ostettua kiintiötä vastaava osuus voidaan käyttää rakenneuudistukseen.  Keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteet:   Komissio ehdottaa, että perustetaan työryhmä, joka koostuisi komission ja jäsenvaltioiden asiantuntijoista. Se tarkastelisi yksityiskohtaisesti esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:   mahdollisuus laatia maidontuottajien ja meijeriteollisuuden välisille sopimussuhteille sääntelykehys, jotta markkinoiden kysyntää ja tarjontaa saataisiin tasapainotettua samalla kun turvataan tasapuolinen kilpailu,    raportissa, jonka komissio on sitoutunut laatimaan vuoden loppuun mennessä maitoalan elintarvikeketjun toiminnasta, esitetyt päätelmät;    olisiko eurooppalaisista maidon futuurimarkkinoista apua hintojen muuttamisessa avoimemmiksi pitkällä aikavälillä;   miten tuotantokustannuksiin ja innovaatioon liittyviä hyviä toimintatapoja voitaisiin levittää koko EU:n maitoalalle.   Maitomarkkinoiden viimeaikainen kehitys  Tuoreimmat tiedot osoittavat, että hinnat ovat alkaneet elpyä. Voin hinnat ovat yhden kuukauden aikana nousseet Ranskassa 4 prosenttia, Saksassa 8 prosenttia ja Isossa-Britanniassa tätäkin enemmän. Rasvattoman maitojauheen hinnat ovat nousseet EU:ssa keskimäärin 2–3 prosenttia. Juuston hinnat ovat kohonneet 5–7 prosenttia sen jälkeen, kun vientisääntöjä muutettiin elokuussa. EU:n maidon keskihinta nousi elokuussa melkein 2 prosenttia, ja interventio-ostot ovat lähes lakanneet.  Jo toteutetut toimenpiteet:   Komissio uskoo käyttävänsä markkinatoimenpiteisiin tänä vuonna ylimääräiset 600 miljoonaa euroa. Suorista tuista 70 prosenttia voidaan tänä vuonna maksaa tavanomaista aikaisemmin, lokakuusta alkaen. Terveystarkastuksessa ja talouden elvytyspaketissa jäsenvaltioiden saataville asetettiin 4,2 miljardin euron lisätuki, jolla on tarkoitus vastata "uusiin haasteisiin", joihin myös maitoalan rakenneuudistus kuuluu. Tämä tuki myönnetään siis maaseudun kehittämispolitiikan osana jo saatavilla olevan tuen lisäksi. Komissio on myös tehostanut koulumaito-ohjelmaa ja maitotuotteiden menekinedistämistoimia.