IP/ 09/1596  Bryssel 28. lokakuuta 2009  Tulevaisuuden internetillä älyä ja tehokkuutta Euroopan infrastruktuureihin: vähemmän liikenneruuhkia, pienempiä päästöjä, parempaa terveydenhuoltoa  Tulevaisuuden internetin avulla voidaan esimerkiksi vähentää tieliikenteen ruuhkia, parantaa ja tehostaa energianjakelua ja mahdollistaa huippuluokan lääketieteelliset hoidot kotiympäristössä.  Sen avulla monenlaiset objektit, kuten vaikkapa autot tai mukana kulkevat erilaiset päätelaitteet, voidaan liittää infrastruktuuriin (esimerkiksi liikenteenhallintajärjestelmään) niin, että käytössä on reaaliaikaisesti valtavat määrät dataa, jonka perusteella voidaan parantaa toimintaprosessien sujuvuutta ja tehokkuutta.  Euroopan komissio julkisti tänään strategian, jolla on määrä viedä Eurooppa älykkäiden internet-avusteisten infrastruktuurien kehityksen kärkijoukkoon.  Strategiassa kehotetaan Euroopan valtioita ja tieto- ja viestintäteknologia-alaa ottamaan kaikki hyöty irti sellaisten internetin innovatiivisten käyttösovellusten kasvavasta kysynnästä, joilla pyritään lisäämään "älykkyyttä" jo olemassa oleviin infrastruktuureihin, kuten terveydenhuoltojärjestelmiin, energiaverkkoihin ja liikenteenhallintajärjestelmiin.  Tätä varten komissio perustaa julkisen sektorin ja alan keskeisten toimijoiden kanssa vuosiksi 2011–2013 budjetiltaan 300 miljoonan euron erityisen kumppanuusohjelman, josta rahoitettavat hankkeet tullaan valitsemaan piakkoin. Ohjelma täydentää perustaksi tarvittavan internet-teknologian nykytutkimusta, jota tuetaan vuosittain 200 miljoonalla eurolla.   ”Internet voi auttaa meitä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, ja se on avain Euroopan talouden nousuun nykyisestä kriisistä. Verkkosovelluksilla ja -teknologioilla voidaan parantaa liikenteen toimivuutta kaupungeissa, joissa pian asuu 70 prosenttia koko maailman väestöstä. Niillä voidaan ja on pakkokin voida parantaa tapoja, joilla hoidamme energiahuoltomme, koska sähkönkulutus tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. EU:n väestö ikääntyy, ja internetin avulla voimme tehostaa terveydenhuoltojärjestelmiämme  ja luoda mahdollisuuksia potilaiden etähoitoon," sanoi Viviane Reding, EU:n tietoyhteiskunta- ja mediakomissaari . ” Juuri Euroopan ja eurooppalaisten yritysten olisi tartuttava tilaisuuteen ja ryhdyttävä kehittämään näitä teknologioita ja sovelluksia, joilla voidaan valtavasti lisätä jokapäiväisten prosessien taloudellista ja yhteiskunnallista tuloksellisuutta ."  Euroopan komissio antoi tänään ehdotuksen EU:n laajuiseksi internetin innovaatiostrategiaksi, joka saattaa yhteen julkisen vallan edustajat ja eri teollisuuden alat kaikkialta Euroopasta. Strategialla pyritään kehittämään talouden ja yhteiskunnan keskeisiä infrastruktuureja niin, että ne kykenevät nykyistä paremmin normaalissa toiminnassaan käsittelemään valtavia tietomääriä. Internetin dataliikenne lisääntyy jo nykyisellään 60 prosentilla joka vuosi.  Kun internet tulee vielä yhdistämään miljardeja antureita ja verkkoon yhdistettyjä mukana kulkevia laitteita, jotka tarjoavat yhä tarkempaa ja jalostuneempaa tietoa, näiden infrastruktuurien on oltava riittävän ”älykkäitä” kyetäkseen hyödyntämään valtavat informaatiomassat reaaliaikaisesti. Esimerkiksi anturien,   älytunnisteiden   ja - ajan myötä - Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän kaltaisen internet-teknologian avulla voitaisiin vähentää 20 prosentilla liikenneruuhkia, jotka maksavat Euroopalle vuosittain 135 miljardia euroa. Päästöjä voitaisiin vähentää 15 prosentilla (   IP/08/1979   ).   Tämänpäiväisellä suunnitelmalla pyritään viemään Eurooppa kärkisijalle sellaisen tulevaisuuden internet-teknologian tutkimuksessa ja hyödyntämisessä, jota tarvitaan infrastruktuurien älykkyyden lisäämiseen kaikkien arkeen vaikuttavilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, liikenteessä ja energiahuollossa. Näin voidaan vahvistaa Euroopan tieto- ja viestintäteknologia-alan kilpailukykyä, mutta tuoda myös uusien sovellusten ja palvelujen hyödyt ensimmäiseksi juuri eurooppalaisten kuluttajien ulottuville.  Älyjärjestelmiä on jo testikäytössä kaupungeissa ja seutukunnissa eri puolilla Eurooppaa. Esimerkiksi Tukholma on investoinut   älykkääseen liikenteenhallintajärjestelmään   , joka lyhentää matkustusaikoja, edistää julkista liikennettä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Käyttämällä anturiverkostoja ja mukana kulkevia päätelaitteita voidaan kerätä (lähes) reaaliaikaista informaatiota, joka on keskeisen tärkeää energia- tai liikennejärjestelmien ohjaamisen kannalta. Tämän tiedon pohjalta voidaan siis optimoida esimerkiksi juuri kaupunkiliikenteen toimintaa. Tässä tarvittavat langattomat laitteet voivat jatkossa hyödyntää ns. taajuusylijäämänä (   IP/09/1595   ,   MEMO/09/482   ) vapautuvia radiotaajuuksia sitä mukaa kun laitteiden käyttö yleistyy.  Komissio patisteli tänään julkista valtaa ja elinkeinoelämää yhteistyöhön, jotta eurooppalaisessa tutkimuksessa keskityttäisiin entistä tarkemmin keskeisiin internet-teknologioihin ja niiden saamiseen nopeasti arkikäyttöön. Komissio polkaisee kumppanuusohjelman käyntiin ehdotuspyynnöllä vuoden 2010 aikana. Ohjelmalle on kaavailtu julkista rahoitusta kaudelle 2011–2013 yhteensä 300 miljoonaa euroa. Yksityiseltä sektorilta odotetaan vastaavaa panostusta.  Komissio rahoittaa jo parhaillaan internetin kehittämiseen tähtäävää tutkimustoimintaa 400 miljoonalla eurolla yli 90 eurooppalaisessa hankkeessa osana tieto- ja viestintäteknologian   tutkimusohjelmaansa   . Lisäksi vuosien 2011–2013 tutkimusbudjeteista investoidaan alaan vielä vuosittain 200 miljoonaa euroa. Esimerkiksi   SENSEI-hankkeessa   pyritään yhdistelemään reaali- ja digitaalimaailmaa äly-ympäristöjen luomiseksi minne tahansa: palvelu voisi esimerkiksi lähettää yhteisauton käyttäjälle tekstiviestin kun lähettyvillä on bussi, jolla hän pääsisi päämääräänsä nopeammin. Taustaa  Tämänpäiväinen tiedonanto on osa eurooppalaisen innovointi- ja tutkimussuunnitelman valmisteluja, jollaista Eurooppa-neuvosto peräänkuulutti joulukuussa 2008. Se lukeutuu myös toimiin, joilla komissio pyrkii noudattamaan ns. Ahon raportin suosituksia, joiden mukaan eurooppalaisessa tieto- ja viestintäteknologian tutkimuksessa on uskallettava ottaa suurempia riskejä ja panostettava enemmän tutkimustulosten kaupallistamiseen (   IP/08/1288   ,    MEMO/08/430   ). Komission tämänpäiväinen tiedonanto on saatavilla osoitteessa:    http://ec.europa.eu/information_society/activities/foi/library