IP/ 09/1803   Bryssel 23. marraskuuta 2009   Euroopan työmarkkinat pah asti kriisin kourissa mutta odotettua joustavammat   Talous kriisi puree EU:n työmarkkinoilla ja kääntää päälaelleen suurimman osan vuodesta 2000 alkaneesta työllisyyden kasvusuuntauksesta. Tämä käy ilmi tänään julkaistusta Työllisyys Euroopassa vuonna 2009 -raportista. Miehet, nuoret, vähemmän ammattitaitoiset ja vuokratyöntekijät ovat kärsineet eniten työllisyyden heikentymisestä. Euroopan työllisyys on kutistunut 4 miljoonalla työpaikalla kriisin alkamisesta lähtien, vaikkakin lyhyempiin työaikoihin ja muihin järjestelyihin turvautuminen on lieventänyt vaikutusta jonkin verran. Nämä lyhyen aikavälin toimenpiteet ovat toki tärkeitä mutta eivät sinällään riitä varmistamaan, että kriisistä selviydytään ehjin nahoin. Työllisyyspolitiikassa on keskityttävä valmistelemaan siirtymistä vähähiiliseen talouteen.   Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioista vastaava komissaari Vladimír Špidla totesi seuraavaa: ”Tämä raportti osoittaa, miten tärkeää on sovittaa yhteen kriisiin reagoimiseksi lyhyellä aikavälillä toteutettavat toimet ja pitkäaikaiset rakenneuudistukset. Näitä uudistuksia tarvitaan, jotta EU:n talous ja työmarkkinat voivat selviytyä nykyisestä taloustaantumasta tuleviin haasteisiin valmistautuneina. Tällainen haaste on erityisesti siirtyminen vähähiiliseen talouteen.”  Tämä haaste on pidetty mielessä vuotuisen Työllisyys Euroopassa -raportin 21:nnessä painoksessa. Siinä tarkastellaan lähemmin kahta EU:n työmarkkinapolitiikan kannalta keskeistä näkökohtaa: siirtymistä työhön ja työstä pois ja työpaikkojen välillä sekä ilmastonmuutoksen vaikutusta työmarkkinoihin.  EU :n työmarkkinat ovat dynaamisemmat kuin usein luullaan, mutta pitkäaikaistyöttömyys on edelleen vakava uhka   E uroopan työmarkkinat ovat viime vuosina osoittautuneet huomattavan dynaamisiksi. Vuosittain noin 22 prosenttia eurooppalaisista työntekijöistä vaihtaa työpaikkaa. Tällaista työmarkkinoiden dynamiikkaa ei esiinny yksinomaan yleensä ’joustavina’ pidetyissä maissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Tanskassa, vaan ilmiö koskee kaikkia EU-maita. Luvut tosin vaihtelevat: pienimmillään ne ovat Kreikassa (14 % työntekijöistä) ja Ruotsissa (16 %) ja suurimmillaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Suomessa, Espanjassa ja Tanskassa (yli 25 %). Tämä näyttää olevan osa pysyvämpää, 1990-luvun lopulta alkanutta suuntausta – työmarkkinoiden ulkopuolelta ja työttömyydestä on EU:ssa siirrytty yhä enemmän työllisyyteen. Tämä suuntaus antaisi olettaa, että EU:n työmarkkinoilla on tapahtunut perustavanlaatuisia rakenteellisia parannuksia.   Kaikki työntekijät eivät ole kuitenkaan yhtäläisesti hyötyneet tästä myönteisestä suuntauksesta. Pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut 1990-luvun puolivälistä, mutta tämä ongelma on edelleen vakava haaste. Viime vuosina lähes 45 prosenttia kaikista työttömyysjaksoista kesti EU:ssa yli vuoden, kun taas Yhdysvalloissa vastaava osuus oli vain noin 10 prosenttia. Tähän ongelmaan puuttuminen on entistä tärkeämpää kriisin alettua. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ja työllistettävyyden säilyttämiseksi tarvitaan olennaisesti politiikkaa, jolla pyritään tukemaan työntekijöiden siirtymistä työllisyyteen, samoin kuin joustoturvaperiaatteita.  Hiilidioksidipäästöjen sääntelyyn tähtäävä politiikka muuttaa merkittävästi EU:n työllisyysrakenteita  EU :n toimista kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi tulee työmarkkinoiden näkökulmasta katsoen liikkeellepaneva voima. Työpaikkojen nettokasvun vaikutukset eivät ehkä ole kovin suuret, sillä uusia ’vihreitä’ työpaikkoja toki luodaan ja nykyisiä työpaikkoja muutetaan ympäristöystävällisemmiksi mutta samalla osa nykyisistä työpaikoista katoaa. Rakenteelliset muutokset tarkoittavat työvoiman kohdentumista uudelleen eri taloussektoreille ja osaamistyyppeihin.   Ilmastonmuutoksella ja siihen liittyvillä poliittisilla toimenpiteillä on näin ollen merkittävä vaikutus taitojen tulevaan kysyntään. Vähähiilisen talouden osaamiselle asettamat uudet vaatimukset suosivat ainakin aluksi korkean osaamistason työntekijöitä. Kun markkinoilla kuitenkin otetaan käyttöön uutta teknologiaa, myös vähemmän ammattitaitoisten työntekijöiden pitäisi pystyä hakeutumaan uusiin työpaikkoihin, kunhan he saavat riittävästi koulutusta. Tämän vuoksi politiikassa keskitytään nimenomaan ammattitaitoon, minkä pitäisi helpottaa siirtymistä uusiin työpaikkoihin ja vähentää osaamisvajeen ja -pulan syntymistä. Tämä painotus ja asianmukainen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ovat pääasialliset osatekijät, joita tarvitaan vähähiiliseen talouteen siirtymisen helpottamiseksi.  Työllisyys Euroopassa -raportti muodostaa yhteisen työllisyysraportin analyyttisen pohjan. Komissio esittää 9. joulukuuta yhteistä työllisyysraporttia koskevan ehdotuksensa. Yhteinen työllisyysraportti on EU:n kasvu- ja työllisyysstrategian työllisyyttä analysoiva ja siitä raportoiva osa.   MEMO/09/514    Työllisyys Euroopassa -raportti 2009:    http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=119&langId=fi     Euroopan komissio julkaisee työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioita käsittelevää ilmaistiedotetta, jonka voi tilata seuraavasta osoitteesta :    http://ec.europa.eu/social/e-newsletter