IP/09/ 1841  Bryssel 30. marraskuuta 2009 Simulaatiotekniikka saattaa tarjota apua uusien finanssikriisien ehkäisyyn Kuinka erilaista talouspolitiikka on vuonna 2020, kun neljäsosa EU:n väestöstä on yli 65-vuotiaita? Pystytäänkö taloustieteessä paremmin ennustamaan, kuinka pankit reagoivat luottolamaan tulevaisuudessa ja miten luottolama vaikuttaa talouteen yleisemmin? Kuinka talous toimii, kun energiahuolto vaikeutuu luonnonvarojen huvetessa? Euroopan komissio kertoi tänään mullistavista tutkimustuloksista, joiden avulla ekonomistit voivat kenties vastata tämänkaltaisiin kysymyksiin hyödyntämällä taloussimulaatio-ohjelmistoa. Tämä EU:n tukema 2,5 miljoonan euron tutkimushanke saatiin onnistuneesti päätökseen tänään. Hankkeessa kehitetyssä ohjelmistossa hyödynnetään samankaltaista simulaatiotekniikkaa kuin elokuva-alan tietokonegrafiikassa. Ohjelmistolla pystytään ennustamaan, kuinka useat talouden eri toimijat toimivat keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi kotitaloudet ja yritykset, pankit ja lainanottajat sekä työnantajat ja työnhakijat. Kaikki käyvät kauppaa ja kilpailevat samaan tapaan kuin todellisessa elämässä. Kukin talouden toimija simuloidaan toimimaan yksilöllisellä ja realistisella tavalla, ja vuorovaikutussuhteet osoittavat, kuinka markkinat kehittyvät. Tällaisilla laajamittaisilla simulaatioilla pystytään testaamaan paremmin uutta politiikkaa, jonka tavoitteena on ratkaista tulevia yhteiskunnallisia haasteita.  ”Tämän eurooppalaisen huippututkimuksen avulla voimme siirtyä taloustieteessä kynästä ja paperista supertietokoneisiin ” , totesi EU:n tietoyhteiskunta- ja mediakomissaari Viviane Reding. ” Tutkimustulokset täydentävät perinteisiä taloustilastoja sekä oletuksia siitä, kuinka talouden toimijat reagoivat, sillä tulevan politiikan konkreettisia vaikutuksia pystytään testaamaan aiempaa paremmin jo suunnitteluvaiheessa. Toivon, että valtion tutkijat ja kansalliset tutkimuslaitokset pitävät huolen siitä, että tämä väline saadaan nopeasti poliittisten päättäjien käyttöön.” EU:n tuella kehitetyssä simulaatiotekniikassa testataan tietokoneen avulla useiden talouden eri toimijoiden välisiä suhteita lukuisilla toisiinsa sidoksissa olevilla markkinoilla. Tekniikkaa hyödynnetään ensimmäistä kertaa näin laajassa mittakaavassa suurtehoisten tietokoneiden avulla. Kukin simulaatioon sisällytetty kotitalous (taikka yritys tai pankki) reagoi eri tavoin raha- tai finanssipolitiikkaan tai innovointia edistävään politiikkaan. Tämä voi esimerkiksi tarkoittaa päätöstä työpaikassa pysymisestä tai uuden työpaikan etsimisestä taikka siitä, kuinka suuri osa palkasta säästetään, käytetään tai sijoitetaan. Jonkin tietyn politiikan vaikutusta tietyillä markkinoilla tietyllä hetkellä ei näin ollen enää arvioida erillään muista tekijöistä. Perinteisellä taloustieteellä ei onnistuttu ennustamaan luottolaman seurannaisvaikutuksia maailmantalouteen. Uusi ohjelmisto ennustaa pankkien erilaisia reaktioita ottamalla huomioon useita eri tekijöitä. Niitä ovat esimerkiksi se, miten suuret varannot pankeilla on oltava sijoituksiin nähden tai millaisia kulutus-, sijoitus- ja säästömalleja niiden tallettajilla on. Myös psykologisilla tekijöillä, kuten markkinaluottamuksella, on merkitystä. Poliittisia päättäjiä kiinnostaa tietää, kuinka finanssi- ja rahapoliittiset uudistukset vaikuttavat pankkeihin ja asiakkaisiin. Ohjelmisto voi aiempaa paremmin varoittaa poliittisia päättäjiä siitä, missä laajuudessa finanssikriisi vaikuttaa reaalitalouteen. Sen avulla voidaan myös simuloida, miten väestön ikääntyminen tai energiavarojen väheneminen vaikuttaa johonkin tiettyyn skenaarioon. Ohjelmistoa on tarkoitus käyttää supertietokoneilla, jotka mahdollistavat laajamittaisen simulaation mutta joihin saa yhteyden pöytätietokoneelta. Sen käyttö onnistuu ekonomisteilta ja poliittisilta päättäjiltä, vaikka heillä ei olisi lainkaan ohjelmointikokemusta. Ohjelmistolla pystytään yhdistämään satoja tuhansia pieniä simuloituja tekoja ja reaktioita koko talouden alalta. Poliittiset päättäjät voivat näin saada paremman kokonaiskuvan harjoittamansa politiikan vaikutuksista ihmisten elämään ja työntekoon. Kolmivuotisessa EU-hankkeessa oli mukana ekonomisteja ja tietotekniikan tutkijoita kahdeksasta eri yliopistosta (Italiasta, Ranskasta, Saksasta, Turkista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta). Hanke sai rahoitusta teknologian tutkimukseen suunnatuista komission talousarviovaroista. Tausta  Tänään päätökseen saadussa tutkimushankkeessa on kehitetty ohjelmistojalusta nimeltään   EURACE   taloussimulaatio-ohjelmistoa varten. Jalusta käyttää   FLAME   -simulaatiotekniikkaa (Flexible Large-scale Agent Modelling Environment). Vuonna 2006 käynnistyneeseen hankkeeseen saatiin 2,1 miljoonaa euroa komission yleisestä tutkimusohjelmasta (  kuudes puiteohjelma  2001–2006). Se oli osa komission aloitetta edistää riskialtista tutkimusta   tulevien ja kehittyvien tietoteknologioiden alalla   (  IP/09/608  ).  Komissio kehotti hiljattain EU-maita suuntaamaan lisää varoja riskialttiiseen tutkimukseen, jotta kuilu Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Japaniin nähden saataisiin kurottua kiinni. Koska komissio haluaa toimia esikuvana, se lisää nykyisiä vuotuisia 100 miljoonan euron määrärahojaan 70 prosentilla vuoteen 2013 mennessä (  IP/09/397  ). Tästä hankkeesta ja EU:n tukemasta riskialttiin teknologian tutkimuksesta on saatavilla lehdistömateriaalia osoitteessa    http://ec.europa.eu/information_society/newsroom/cf/itemdetail.cfm?item_id=5433    Annex Researchers participating in EURACE project            Country   Project coordinator   Organisation   Profession   Contact details     France   Christophe Deissenberg      Université de la Méditerranée      Economist     christophe.deissenberg@univmed.fr   + 33 4 4293 5985     Germany   Herbert Dawid      University of Bielefeld      Economist     hdawid@wiwi.uni-bielefeld.de   +49 521 106484     Italy   Silvano Cincotti      University of Genoa      Economist     silvano.cincotti@unige.it   +39 010 353 2080     Italy   Michele Marches      Università degli Studi di Cagliari      Computer Scientist      michele@diee.unica.it     +39 070 6755757      Italy   Mauro Gallegati      Università Politecnica delle Marche      Economist     mauro.gallegati@univpm.it   +39 071 220 7088     Turkey   Kaan Erkan      TUBITAK National Research Institute of Electronics and Cryptology      Computer Scientist     kaan.erkan@uekae.tubitak.gov.tr   +90 262 6481402     UK   Mike Holcombe      University of Sheffield      Computer Scientist     m.holcombe@dcs.shef.ac.uk   +44 1142221802     UK   Christopher Greenough      Science and Technology Facilities Council      Computer Scientist     christopher.greenough@stfc.ac.uk   +44 1235 445307